Kiireetön ruokailu auttaa voimaan paremmin

Sre:n tuorein puhemies, tv-kuuluttaja ja Espoon kaupunginvaltuutettu Maria Jungner, haluaisi palauttaa syömisen ilon niin lapsille kuin aikuisille.

”Olen äitinä ja kaupunginvaltuutettuna huolestunut siitä, miten lapset ja nuoret nykyään voivat. Kiire on vienyt rauhan ruokailustakin. Trendinä on se, että kaikki syövät eri aikaan kun kerkeävät. Perhe ei ehkä ehdi kohdata koskaan ja nuoret reagoivat siihen. Syömishäiriöitä on paljon. Minusta on tärkeää, että perhe syö yhdessä ihan senkin takia, että vanhemmat näkevät, mitä lapset syövät. Monella vanhemmalla ei ole siitä aavistustakaan.

Ylipainosta puhutaan nykyään niin kovasti, että syömisen ilo on usein aikuisiltakin kadonnut. Syömisestä koetaan turhaa syyllisyyttä. Luulen, että monilta puuttuu perustietoa siitä, miten pitää syödä voidakseen hyvin. Itsekin olen vasta aikuisiällä oppinut, että kun syö kunnollista ruokaa ruoka-aikoina, voi ja jaksaa paremmin. Minusta on huolestuttavaa, että jotkut aikuiset kertovat ylpeinä syöneensä päivän aikana vain energiapatukan.

Itse haluan säilyttää jotkut traditiot, vaikka ne olisivat kuinka vanhanaikaisia. Meillä syödään yhdessä aina kun voidaan. Se on oma vastaiskuni hysteeriselle kiireelle. Joka päivä yhteinen ruokailu ei tietenkään ole mahdollista, koska teen iltatöitä ja lapset ovat meillä vain joka toinen viikko.

Meillä lapset syövät arkena helppoja ja nopeita perusjuttuja, kalapuikkoja ja nakkeja. Kaiken ei tarvitsekaan olla alusta lähtien itse laitettua. Viikonloppuna tehdään suuritöisempiä ruokia, kun siihen on aikaa.

Otamme usein lapset mukaan ruoanlaittoon. 5-, 7- ja 8-vuotiaat tytöt nauttivat siitä. En ole koskaan ollut leikkijä-äiti, joten minusta on kiva ottaa lapset mukaan siihen, mistä itse tykkään. Vanhempi tyttäreni laittaa mieheni kanssa innolla lasagnea. Minä leivon lasten kanssa paljon. Toivon, että tytöt isona muistelisivat, että äidin luona laitettiin ruokaa yhdessä. 

Suomalaisen ruokakulttuurin puhemiehenä puhun yhteisen ruokailun ja perusruokien puolesta. Lähden mielelläni puhumaan kouluihin, vanhempainyhdistyksiin ja muihin paikkoihin, joissa ollaan tekemisissä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kanssa.” – Maria Jungner